Vanha klisee, mutta pitänee paikkansa.
Ainakin kolmas Priidikin paita on jokseenkin täydellinen kankaanpainoseulan jäljiltä. Vai liekkö kankaanpainaja kehittynyt... Salista kuuluvat harjoitusten äänet saavat myös ihon kananlihalle. Kuinkahan käy katsojan, joka on keskellä tapahtumia? Viikon päästä nyt on ensi-ilta. Visualistin pää on suhteellisen seesteinen, vaikka Priidikin housut ja Liisun huivi odottavatkin vielä löytäjäänsä kirppiksillä. Huomenna otetaan pressikuvia, tänään tuli juliste painosta. Hurjaa!
Maalitahraisin käsin: Katri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti