Työryhmä esittäytyy 4. osa

Mikkosen Anni keikalla
Seinäjoella kesällä 2011

Moikka!

Olen kesällä 18 vuotta täyttävä Anni Kajaanista. Tällä hetkellä olen lukiossa toisella luokalla ja toivottavasti joskus ylioppilaaksikin valmistuisin. Teatterin lisäksi harrastan leffailua ja lenkkeilyä. Näiden lisäksi tykkään ihan vain olla ja öllötellä.

Kokemusta teatterin teosta on jonkun verran jo entuudestaan. Olen ollut mukana neljässä kesäteatterissa ja yhdessä talviproggiksessa. Kuitenkin uutta opittavaa tulee eteen koko ajan ja tämänkin produktion aikana olen oppinut paljon.

Sudenmorsiammelta odotan sitä, että osaisin heittäytyä ihan täysillä pelkkään näyttelemiseen, eikä pääkopassa muut asiat paljon liikkuisi harjoiteltaessa tai esittäessä. Jännittäähän se esittäminen tietysti, mutta hyvällä tavalla, ja en malta odottaa että päästään kertomaan tätä tarinaa myös katsojille.

Työryhmä esittäytyy osa 3.

Terve.

Nimeni on Samppa Heikkinen ja olen Sudenmorsian työryhmässä mukana näytellen, soitellen ja musiikkia tehden. Olen kajaanissa syntyny ja kajaanissa aina asunut 22 vuotias basisti. Kajaanin Harrastajateatterin virtaan sukelsin viisi vuotta sitten Pinokkio produktion myötä. Siitä asti olen ollut aktiivisesti mukana KHT:n toiminnassa lähinnä näyttämöllä mutta myöskin työharjoittelijana tehden kaikkea mitä teatteriin liittyy.

Tällä hetkellä minua innostaa: Näyttämömusiikki ja sen säveltäminen, näytteleminen, tanssiminen, saunominen, viron kieli, rauhallisten aamujen viettäminen, laulaminen, soittaminen, hengellisyys ja kasvaminen, kevät, itsevarmuus, futsal, uiminen, lomamatka.

Tällä hetkellä minua lannistaa: Pakkohaku, pitkittynyt flunssa ja väsymys, vaatimukset, epävarmuus.

Sudenmorsiammen suhteen minulla on erittäin hyvät fiilikset. Tästä jutusta tulee eittämättä kaunis, kiinnostava, rohkea, raaka, vahva ja ehdottomasti jotain mitä ei Generaattorin salissa olla koskaan ennen nähty. Kohti tuntematonta ja sen yli!

Kuva: Karoliina Kuvaja

Nähdään esityksissä.

Työryhmä esittäytyy, osa 2

Hei. 

Olen Tuovisen Iiro, 20-vuotias teatterinharrastaja Kajaanista. Valmistuin Kajaanin lukiosta keväällä 2010 ja sen jälkeen suoritin siviilipalveluksen, niin ikään myös Kajaanissa laboratorioapulaisena. Jatkan opiskelujani tulevana syksynä Joensuun yliopistossa yhteiskuntatieteellisellä linjalla.

Kuva esityksestä Suuri Jenkkanäytelmä

Olen ollut mukana Kajaanin harrastajateatterin toiminnassa vuodesta 2007 pääosin näyttelemässä ja auttamassa toiminnan ylläpidossa. Harrastajateatterin hallituksessa olen toiminut vuodesta 2011. Itselleni teatteri harrastuksena on jo tuttu ala-aste ajoilta ja toivon, että voin jatkaa harrastuksen parissa myös sen jälkeen, kun olen muuttanut Joensuuhun. Teatteri on tuntunut aina kivalta ja palkitsevalta, joten en näe syytä, miksen pyrkisin pitämään sitä osana elämääni myös tulevaisuudessa. Sudenmorsiamessa esitän Krouvaria.

Työryhmä esittäytyy, osa 1

Kuva: Tuuli Kainulainen

Hei,
olen Kuvajan Karoliina, olen Sudenmorsiamen ohjaaja. Olen kotoisin Pohjois-Karjalasta, Nurmeksesta, olen viettänyt Kajaanissa lukiovuoteni ja opiskellut Helsingin Metropolia Ammattikorkeakoululla teatteri-ilmaisun ohjaajuutta. Sudenmorsian on taiteellinen opinnäytteeni Metropolialle. Työskentelen opiskelujen ohessa puolipäiväisesti Generaattori -näyttämön tilavastaavana jo toista vuotta.

Olen ollut mukana Kajaanin Harrastajateatterin toiminnassa jo vuodesta 2004, hallituksessa vuodesta 2006. Olen jäsenyyteni aikana ollut pääosin lavalla esiintymässä sekä askarrellut tarpeistoa ja puvustusta tarpeen tullen, mutta viimeisten vuosien varrella toimenkuvani on laajentunut. Toimin valosuunnittelijana keväällä 2011 esityksessä Mum, ja käsikirjoittajana sekä ohjaajana kesän 2011 kesäteatteriesityksessä Suuri Jenkkanäytelmä. Tällä hetkellä toimin myös Harrastajateatterin hallituksen puheenjohtajana.

Asustelen tällä hetkellä kolmen kämppiksen kanssa suuressa valkoisessa puutalossa, jonka makuuhuoneiden ikkunat avautuvat etelään, kaupungin puistoon. Pidän hitaista aamuista, jolloin voin juoda kahvini rauhassa, mutta nautin myös tekemisestä ja ajoittaisesta kiireestä. Haaveilen päivistä, jolloin voisin vain ajatella ja kirjoittaa, ja uskon että sekin aika vielä tulee. Suuria kiinnostuksen kohteita elämässäni kirjojen lisäksi ovat leipominen, kasvimaat ja kukkapenkit sekä mahjong.

Maisema

Aino Kallaksen Sudenmorsian romaanin luomat mielikuvat maisemasta ovat vahvat. Kallas maalaa tarinassaan maiseman, jossa suopursu kukkii, aamukaste helmeilee korsilla ja yöt ovat kesän hämäriä. Sudenmorsiamen kotiseudulla kevätaurinko porottaa lämpimästi ja syksyn myrskyt kylmäävät. Tarinassa eletään vuorokausien valon ja vuodenkierron mukaisesti, luodaan uutta elämää ja kuollaan. Kuinka sellainen kirjo tuodaan näyttämölle? Meillä on vielä monta haastetta ratkaistavana, mutta onneksi joitain ideoita jo itämässä…

Visuterveisin Katri

Kirjailijasta, lyhyesti

Aino Kallas syntyi 2. elokuuta 1878 Viipurin maalaiskunnassa ja kuoli Helsingissä 9. marraskuuta 1956.  Hänen isänsä oli saksalaissyntyinen runoilija ja tiedemies Julius Krohn, hänen äitinsä Suomalaisen Tyttökoulun ensimmäinen johtaja Maria Wilhelmiina Lindoors. Kirjallisuus oli mukana Kallaksen elämässä jo ensimmäisistä vuosista alkaen. Kallaksen ensimmäinen julkaisu oli vuonna 1897 ulos tullut Lauluja ja ballaadeja, jonka hän julkaisi nimellä Aino Suonio. 

Kallaksen isä hukkui purjehdusreissullaan kun Aino oli vasta 10 -vuotias. Melko pian tapahtuman jälkeen myös Ainon isovanhemmat kuolivat ja Ainon äiti muuttui surumieliseksi ja poissaolevaksi.  On sanottu, että Aino Kallaksen paljon käsittelemät kuolema-aiheet juontavat juurensa jo näistä lapsuusvuosien raskaista tapahtumista.


Aino aivoitui virolaisen kansanrunouden tutkijan, kielimiehen ja diplomaatin tohtori Oskar Kallaksen kanssa vuonna 1900. He muuttivat aluksi Pietariin asumaan, josta vuonna 1904 he muuttivat Viron Tarttoon.  Aino kiinnostui heti uuden kotimaansa elämästä ja historiasta ja liittyi kulttuuripoliittiseen yhdistykseen kirjailijapiiri Noor-Eestiin, joka kamppaili Viron itsenäisyyden puolesta. Hän alkoi pian käsitellä virolaisia aiheita novelleissaan, joiden kärki oli suunnattu sortoa vastaan. 


Vuosina 1916-1919 Ainolla oli vahva rakkaussuhde kirjailija Eino Leinoon. Rakkauden on sanottu olleen Ainon taiteen suuri liikkellepaneva taustavoima. Tuolloin Kallas oli jo ehtinyt kypsään ikään, ollen neljän lapsen äitinä naimisissa Oskarin kanssa. Leino oli omaan boheemiin kappa, keppi, hattu -hahmoonsa sujuttautunut kirjailija, joka oli liiaksikin mieltynyt omiin kuluttaviin elämäntapoihinsa. Aino oli aikanaan ihaillut nuorta taistelevaa Leinoa, mutta Leinon boheemisuus ja alkoholin avittama rappio ei häntä miellyttänytkään. 


Ihmissusi-aiheesta Aino oli ollut kiinnostunut jo vuosikausien ajan. Hän oli esimerkiksi tutustunut virolaisen August Kitzbergin 1912 painettuun Libahunt (Ihmissusi) -näytelmään ja ryhtyi sitä suomentamaan vuonna 1916. Saman vuoden syksyllä Aino Kallas kohtasi Eino Leinon. Sudemorsian - Hiidenmaalainen balladi julkaistiin vuonna 1928. Kallas kirjoitti oman dramatisoinnin romaanista näyttämölle vuonna 1937.  


Kirjallisuudenhistoria pitää ilmeisenä ja virallisena totuutena, että Sudenmorsiamen innoituksen lähteenä on ollut Kallaksen rakkaus Leinoon. Samoihin aikoihin Sudemorsiamen kanssa Kallas kirjoitti kaksi muuta balladityyppistä romaania (Barbara von Tisenhusen 1923 ja Reigin pappi 1926) . Näitä kolmea romaania on pidetty Kallaksen parhaimpina. Teoksien teemaksi voi lukea intohimoisen, sovinnaisuuksista piittaamattoman rakkauden, joka tuo onnen ja täyttymyksen, mutta johtaa kuolemaan. 




Lähteet:
Kai Laitinen: Aino Kallaksen maailma (1978)
http://www.kiiltomato.net/aino-kallas-sudenmorsian-hiidenmaalainen-tarina/
http://www.otava.fi/kirjat/kotimainen/kotisivut/eino_leino/fi_FI/eino_leinon_elama/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aino_Kallas

Kirjoittamisesta

Sudenmorsian tarttui matkaani Kallaksen omana dramatisointina Teatterikorkeakoulun kirjastosta elokuussa 2010. Etsin analysoitavaa näytelmää ohjauksen kurssille ja Kallas vain sattui silmääni. En ollut aiemmin lukenut teosta, mutta muistin tarinan vuosien takaa. Selkeä kuva jylhästä korvesta, sinisistä hetkistä hankiaisilla ennen pimeää, pitkistä pirtin hirsistä ja kelmeästä kuutamosta heräsi heti kun näin kirjan kannen. En hahmota, mistä tai miten olen tarinan vuosia sitten itseeni imenyt, mutta vahva muisto ja tunne minulla tarinasta on - olen käynyt tarinaa läpi ennenkin.

Etsin heti seuraavana päivänä kirjastosta alkuperäisen romaanin, jonka Kallas kirjoitti vuonna 1928. Romaanissa Kallaksen vahva miljöön kuvaus, vanha suomen kieli ja balladin mukana hyökymä tunnekuohu oli valtava Kallaksen oman dramatisoinnin aukipuhuttuun maailmaan verrattuna, ja ensimmäinen ajatus omasta dramatisoinnista sikisi.

Koko syksyn 2010 työstin Sudenmorsianta koulullani, Metropolialla. Olin ensin teatteriohjaaja Hannu Raatikaisen Ohjaajatyötä aikajanalla -kurssilla, jossa analysoin juuri tuota Kallaksen omaa dramatisointia (1937). Opiskelimme samalla ohjaamista vahvasti tekstin lähtökohdista - mitä kirjoittaja on halunnut sanoa? mikä on tekstin päälause?  mitä päälause aiheuttaa kussakin kohtauksessa? miten päälause toteutuisi jokaisessa esityksen hetkessä? Toisella syksyn kurssilla työstin jo omaa dramatisointiani alkuperäisen romaanin pohjalta dramaturgi Marja Louhijan ja näytelmäkirjailija Kirsi Porkan ohjauksessa.

Kuva romaanin herkästä ja rajusta, kauniista ja rujosta, vääjäämättömästä maailmasta ohjasi heti dramatisoinnin kirjoittamisprosessia. Sain useita kehotuksia ohjaajiltani kirjoittaa esitystä kohti realistista draamaa, koska romaanissa on myös ainekset juonelliseen, aristoteeliseen dramaturgiaan. Dramatisoinnin työstämisessä minua kuitenkin ajoi sama tahto, joka sysäsi syrjään Kallaksen dramatisoinnin. Kauniin vanhan suomen kielen ja myyttisen tarinan sisältämä balladi ei mielestäni tarvitse turhia sanoja, ja ensimmäisten versioiden puhetulva ja aukiselittäminen saivat minut ajattelemaan, etten koskaan voi käyttää versiota ohjatessani.

Annoin tekstin levätä puoli vuotta, kunnes palasin siihen kesällä 2011. Olin matkalla pienelle kesälomalle Eestinmaalle ja sateisen meren keskellä, juhlijoiden täyttämällä laivan kannella luin tekstin uudelleen ajatuksella. Aika teki tehtävänsä, dramatisoinnissani oli ehkä sittenkin ajatusta.

Lopullinen päätös Sudenmorsiamen ohjaamisesta Kajaanin Harrastajateatterille omana opinnäytetyönäni Metropolia Ammattikorkeakoululle tapahtui syyskuussa 2011. Teksti lepäsi edelleen suurimman osan ajasta, muhien mielessäni. Kasasin työryhmän syksyn aikana, ja ajatus vain viiden näyttelijän pelkistetystä esityksestä karkasi. Joulukuussa minulla oli jo yli kymmenen esiintyjää sisältäen moneksi taipuvan orkesterin. Jokaisella lukukerralla pudottelin ylimääräisiä repliikkejä pois, selvensin maailmaa sanankäänteillä ja ajatukset musiikista alkoivat kirkastua. Myytti alkoi hahmottua, balladi sai oman kielensä.

Nyt helmikuun puolessa välissä meillä on 41 päivää aikaa ensi-iltaan. Monien muutosten jälkeen esiintyjäporukka on löytynyt ja vakiintunut. Bändi on säveltänyt ja sovittanut musiikkia tammikuusta alkaen, näyttämölle esiintyjät ovat astuneet tammikuun lopusta alkaen. Edessä on työntäyteinen kuusi viikkoinen, jota odotan pelolla ja innolla. Matka Kallaksen dramatisoinnin löytymisestä tähän päivään on sisältänyt paljon, muuttuneet ovat niin ajatukset esityksestä kuin minä itsekin.

Kallaksen luoman tragedian ajattomuus, intohimoisuus ja vääjäämättömyys ajavat ajatustani ohjauksessa. Luotan ja uskon tarinaan, joka kantaa myös tässä ajassa, antaen kokijalleen mahdollisuuden moniaiseen tulkintaan. Kauneutta pursuava maailma kutsuu uskomaan tarinaan, joka ei anna armoa.

Harrastajateatterin tulkinta tästä myyttisestä balladista on nähtävissä 30.3. alkaen Kajaanissa, Generaattori -näyttämöllä.  Tervetuloa!

Ohjaaja,
Karoliina  

Sudenmorsian

on ajaton balladi yhteisöstä, ulkopuolisuudesta ja intohimosta.

Aino Kallaksen vuonna 1928 kirjoittamasta romaanista dramatisoitu musiikkiteatteriesitys tuo lavalle myyttisen tarinan Aalosta, joka kuulee metsästä susien kutsun. Verensä vetoa totellen nuori vaimo muuttuu vainotuksi ihmissudeksi. Öisin metsissä juostessaan Aalo kokee kielletys intohimon lumouksen: metsän sykkeen, susien rajuuden sekä vapauden, jota ei kukaan ihminen ole ennen kokenut.

Teos on uskollinen Kallaksen alkuperäiselle romaanille, yhdistellen siihen aineksia Suomen kansan muinaisista loitsurunoista sekä kansanlauluista.

Myyttinen balladi kertoo ristiriiitojen repimän yhteisön kiehtovaa tarinaa musiikkiteatterin ja neljäntoista Harrastajateatterin nuoren esiintyjän voimin. 

Sudenmorsian on ohjaaja Karoliina Kuvajan taiteellinen lopputyö Metropolia ammattikorkeakoululle.

Ensi-ilta Generaattorilla pe 31.3. klo 19