Aino Kallas syntyi 2. elokuuta 1878 Viipurin maalaiskunnassa ja kuoli Helsingissä 9. marraskuuta 1956. Hänen isänsä oli saksalaissyntyinen runoilija ja tiedemies Julius Krohn, hänen äitinsä Suomalaisen Tyttökoulun ensimmäinen johtaja Maria Wilhelmiina Lindoors. Kirjallisuus oli mukana Kallaksen elämässä jo ensimmäisistä vuosista alkaen. Kallaksen ensimmäinen julkaisu oli vuonna 1897 ulos tullut Lauluja ja ballaadeja, jonka hän julkaisi nimellä Aino Suonio.
Kallaksen isä hukkui purjehdusreissullaan kun Aino oli vasta 10 -vuotias. Melko pian tapahtuman jälkeen myös Ainon isovanhemmat kuolivat ja Ainon äiti muuttui surumieliseksi ja poissaolevaksi. On sanottu, että Aino Kallaksen paljon käsittelemät kuolema-aiheet juontavat juurensa jo näistä lapsuusvuosien raskaista tapahtumista.
Aino aivoitui virolaisen kansanrunouden tutkijan, kielimiehen ja diplomaatin tohtori Oskar Kallaksen kanssa vuonna 1900. He muuttivat aluksi Pietariin asumaan, josta vuonna 1904 he muuttivat Viron Tarttoon. Aino kiinnostui heti uuden kotimaansa elämästä ja historiasta ja liittyi kulttuuripoliittiseen yhdistykseen kirjailijapiiri Noor-Eestiin, joka kamppaili Viron itsenäisyyden puolesta. Hän alkoi pian käsitellä virolaisia aiheita novelleissaan, joiden kärki oli suunnattu sortoa vastaan.
Vuosina 1916-1919 Ainolla oli vahva rakkaussuhde kirjailija Eino Leinoon. Rakkauden on sanottu olleen Ainon taiteen suuri liikkellepaneva taustavoima. Tuolloin Kallas oli jo ehtinyt kypsään ikään, ollen neljän lapsen äitinä naimisissa Oskarin kanssa. Leino oli omaan boheemiin kappa, keppi, hattu -hahmoonsa sujuttautunut kirjailija, joka oli liiaksikin mieltynyt omiin kuluttaviin elämäntapoihinsa. Aino oli aikanaan ihaillut nuorta taistelevaa Leinoa, mutta Leinon boheemisuus ja alkoholin avittama rappio ei häntä miellyttänytkään.
Ihmissusi-aiheesta Aino oli ollut kiinnostunut jo vuosikausien ajan. Hän oli esimerkiksi tutustunut virolaisen August Kitzbergin 1912 painettuun Libahunt (Ihmissusi) -näytelmään ja ryhtyi sitä suomentamaan vuonna 1916. Saman vuoden syksyllä Aino Kallas kohtasi Eino Leinon. Sudemorsian - Hiidenmaalainen balladi julkaistiin vuonna 1928. Kallas kirjoitti oman dramatisoinnin romaanista näyttämölle vuonna 1937.
Kirjallisuudenhistoria pitää ilmeisenä ja virallisena totuutena, että Sudenmorsiamen innoituksen lähteenä on ollut Kallaksen rakkaus Leinoon. Samoihin aikoihin Sudemorsiamen kanssa Kallas kirjoitti kaksi muuta balladityyppistä romaania (Barbara von Tisenhusen 1923 ja Reigin pappi 1926) . Näitä kolmea romaania on pidetty Kallaksen parhaimpina. Teoksien teemaksi voi lukea intohimoisen, sovinnaisuuksista piittaamattoman rakkauden, joka tuo onnen ja täyttymyksen, mutta johtaa kuolemaan.
Lähteet:
Kai Laitinen: Aino Kallaksen maailma (1978)
http://www.kiiltomato.net/aino-kallas-sudenmorsian-hiidenmaalainen-tarina/
http://www.otava.fi/kirjat/kotimainen/kotisivut/eino_leino/fi_FI/eino_leinon_elama/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aino_Kallas
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti